Käärmetien alussa oli jättimäinen vesilätäkkö, kun tien viereiset ojat oli tulvineet tielle. Ei mitään mahdollisuutta kiertää, vaikka Katinka vähän yrittikin mennä "reunoja" myöden. Sille olikin vettä melkein polviin asti. Kansas näytti myös nostelevan kinttujaan melko korkealle, mutta muut tuli nätisti perässä. Musta onneksi tykkää vedestä, joten sen kanssa ei tullut ongelmia. Foriolakaan ei vedestä pahemmin hätkähtänyt, vähän eteni aluksi varovaisemmin.
 |
| Tuoreempien kuvien puutteessa saatte nauttia muutamasta poseerauskuvasta joita otettiin Vellosta joitakin kuukausia sitten. |
Seuraavana viikonloppuna Vello pääsikin kunnolla maastoilemaan, kun kävin lauantaina ensin päivällä sen kanssa yksin (sekin meni vedestä nätisti, vaikka aikoinaan vähän vettä jännittikin) ja illemmalla vielä Kisun kanssa. Silloin oli jo hämärää, joten vesi oli Kisulle aika jännittävä. Kovin pitkälle ei muutenkaan päästy, kun yhdellä laitumella tien vieressä oli valkoinen jänis, jota hevoset jäi tuijottamaan. Asiaa ei auttanut jäniksen liikkeelle lähtö, vaan se meinasi aiheuttaa myös Vellon liikkeelle lähdön, ihan väärään suuntaan tosin. Jätettiin maastoilu sitten siihen ja tyydyttiin meidän citymaastoon eli kiertämään kentän ja tallin ympäristöä, jossa tulee vähän nousua ja laskua ja on ennen kaikkea sen verran valoa, että näkee pimeämmässäkin. Sunnuntaina käytiin sitten ihan päivänvalossa. Samalla todettiin että ollaan todella onnekkaita siinä, että koko seutu on hiekkaharjua. Maastot on kuivia (tai ainakin ratsastettavissa), kun edes osa on hiekkateitä koko matkalta. Metsäalueita vältellään näin märkään aikaan, jotta pohja ei kärsi. Samoin tarhat on kaikki vähintään osittain hiekalla ja näin ollen hevosilla on kuivaa tilaa. Metsäosuuden mudatkaan ei ole kovin upottavia, harvalla on edes kaviot kokonaan mudassa vaikka märkää onkin. Samoin meillä on käytössä alakenttä ja vaikka siellä ei olekaan niin hyvää valaistusta pimeällä, on se tähän mennessä ollut kaikkina sadepäivinäkin ratsastuskunnossa. Siinä on sen verran enemmän kaatoa, että vesi valuu suurimmaksi osaksi pois vaikka yläkenttä (se varsinainen kenttä) lilluisikin vedestä.
Edellistiistaina oli tosi hyvät kelit ja Anne pitikin mulle ja Vertsulle estetunnin. Vellosta huomasi ettei se ole hypännyt sitten kisojen, koska meno oli aluksi taas vähän vinhaa.. Meillä oli ihan kaksi estettä ns. kulmittain niin, että molempia tultiin koko rata leikkaalla. Niillä pystyi hyppäämään siis eräänlaista kahdeksikkoa. Aluksi ihan kavalettikorkeudella ja muutamaa peräkkäin. Ihan lopuksi toisesta pystystä tehtiin okseri ja korkeudet olivat jotakin 70-80cm tienoilla. Lopuksi Vellokin oli jo ihan rento ja pystyin itsekin rentoutumaan ja antamaan hevosen vain mennä.
 |
| Kuvaan yleensä aika-asetuksilla, mutta nyt päätin kokeilla aukon valinnalla. Näistä tuli itseasiassa aika kivoja ja onneksi menin tarpeeksi lähelle hevosia, jotta kuvat säilyi tarkkoina. Olisi muuten mennyt pari tuntia hukkaan Milan kanssa kun kuvailtiin niitä tallin hevosia, joista vielä puuttui hyvät kuvat tallin face-sivuilta. |
Olen asentanut puhelimeeni sport trackerin ja käytän sitä maastoillessani. Siitä on hauska seurata matkan pituutta ja kestoa, sekä nopeuksia. Huippunopeudet se joskus kyllä ottaa ihan oudosti, jonkinlaisena piikkinä enkä millään usko että olisimme esimerkiksi Mustan kanssa laukkailleet askeltakaan nopeudella 67km/h! En tiedä onnistunko liittämään tietoja mitenkään tänne, mutta jos onnistun, niin latailen joskus teillekin dataa nähtäväksi.
Lisäsin myös blogiin kalenterin, johon päivitän hevosten liikutuksia. Näin mun ei tarvitse kirjoittaa kaikkea tänne teksteihin, jotta muistaisin ne, vaan voin tarkistaa asian kalenterista. Kovin pitkälle taaksepäin en sitä päivittänyt..
 |
| Vello poseerasi yllättävän hyvin.. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti